STOORIT
MELANOMA MAY®
Juhon tarina
Lääketutkimus pelasti henkeni
Lapsuudessani poltin itseni kesäisin niin, että lähes koko kehoni iho kesi, olen ihotyypiltäni vaalea ja helposti palava. 2004 sain melanoma-diagnoosin, ihosyöpä hoitui leikkauksella ja viiden vuoden kuluttua kaikki oli edelleen kunnossa. Pian lopputarkastuksen jälkeen ihosyöpä kuitenkin uusiutui, se oli viekas, hoitoja väistelevä pirulainen, 2012 se eteni räjähdysmäisesti. Pahimmillaan ihonalaisia kasvaimia oli 198 kappaletta, jotka silloinen tyttöystäväni merkkasi iholleni tussilla.
Elinaikaa annettiin noin puoli vuotta. Suunnittelin omia hautajaisiani, hyvästelin läheiseni, minulle rakkaat paikat, mieleni oli jo puolessavälissä tuonpuoleiseen. Sitten lääkärini kysyi, kiinnostaisiko kuitenkin lähteä mukaan uudenlaisen lääkkeen kliiniseen testiryhmään, siinä olisi riskinsä, jopa kuolema. Tiesin muutenkin kuolevani pian, ei olisi mitään menetettävää. Ajattelin lähteväni rikkaasta elämästäni kylliksi saaneena, vaikka niin moni asia jäisikin tekemättä, näkemättä ja kokematta.
Aloitettiin immunoterapia. Kolmen kuukauden kuluttua suurin osa kasvaimista oli poissa, kahdessa vuodessa viimeiset, sitkeimmätkin. Mielellä kesti kuitenkin kauemmin palata elävien kirjoihin, hyväksyä, että jatkankin maan päällä, tässä kehossani.
Nyt, 52-vuotiaana olen täysin terve. Tunne ja kokemus kaiken väliaikaisuudesta kulkee mukanani, edelleen. Se myös rohkaisee elämään täällä annettu aika pelottomasti, heittäytyen.
Lääketutkimus pelasti henkeni. Siksi en väsy kertomaan tarinaani, jotta ihmiset ymmärtäisivät tutkimustyön välttämättömyyden sekä auringolta suojautumisen tärkeyden omassa elämässään. Hakeutukaa varjoon, käyttäkää kunnollisia suojakertoimia sekä aurinkolaseja. Lippis ei ole riittävä päähine kesäisin, minunkin melanoomani oli ärhäkkäin juuri niskan ja kaulan seudulla.
Juho Juutilainen
Monialayrittäjä
Päivitys 27.11.2023
Juhon jatkoaika päättyi
Syöpätutkimuksen ja hoitojen ansiosta Juho sai jatkoaikaa usean kerran.
Viimeisin kasvainlöydös aivoista kesällä -23 vei kuitenkin voiton, hoidoista huolimatta, ja Juho menehtyi 27.11.2023. Juho siirtyi vakaumuksensa mukaisesti Luojansa luo.
Juho kirjoitti pyhiinvaellusmatkallaan päiväkirjaansa:
”Haluan elämäni olevan täynnä merkitystä ja sisältöä niin, että se mitä teen, voisi todella merkitä jotain ikuisuudessa”.
Juho levitti elämällään iloa, valoa ja viisautta kaikkialla, missä kulki. Hän ei myöskään koskaan lakannut puhumasta auringolta suojautumisen tärkeydestä.
Juhon kirkasta muistoa kunnioittaen,